Minun ja ystävieni osalta Traconia edelsi se aito ja oikea "cossi ei ole vieläkään valmis" -paniikki. Itse olin kasassa sitä lukuun ottamatta, että kengät vaativat viimeistelyä, mutta ryhmämme Sokkalla ei ollut vielä paitaa ja joitain yksityiskohtia. Joten porukalla perjantai aamupäivällä ompelimme sellaisen ja Arminin kengät pääsivät lainaan pienen teipillä muokkaamisen jälkeen.
Sitten ajelimme perjantai-illaksi Tampereelle päin. Emme menneet Final Fantasy konserttiin, mutta ajoitimme saapumistamme sen päättymisen paikkeille, jotta pääsisimme sujuvasti yöpaikkoihimme, joiden vakituiset asukit olivat konsertissa. (Roosan kanssa menimme yöksi Mirolle, jonka vanhempien nurkkiin sai majoitettua paljon ihmisiä.) Ilta kului laadukkaan (?) läpän ja viimehetken cossien vääntämisen parissa.
Lauantai aamuna oli edessä maskeeraamista. Ensinnäkin oli työn ja tuskan takana saada piilarit silmiin. Ehkäpä olen ruosteessa, kun en aikoihin ollut taas käyttänyt moisia. Oikean silmän linssi myös hiersi kovin, joten otin sen pois. Onneksi Zukon arpi on vasemmassa silmässä. Pystyin siis maskeeraamaan jo arpea. Maskeeraamiseni kuitenkin venyi ja muiden ollessa valmiita matka coniin tapahtuikin ilman peruukkia ja eriparisilmin.
Ennen kuin olin edes pääsyt coniin, näin uncle Irohin ja Azulan. Olin äärimmäisen innostunut tästä, koska kuinka usein joku cossaa Irohia! Päätinkin mennä juttelemaan heti kun olisin saanut cossin ylleni. En kuitenkaan nähnyt Irohia enää koko conina, mikä oli sääli.
Piilarit tuntuivat vähän ikäviltä, mutta arpi ja silmät naamassa lähdin sitten seikkailemaan coniin. Muutamia kuvia puvustani otettiin ja katselin hienoja cosseja, joita tuli vastaan. Jostain syystä puhelimeni ei ottanut yhteyttä, joten jouduin etsiskelemään Shiro Samuraita, jolle lainasin katanoitani. Tapasimme sitten lopulta myyntipöytäsalissa, jonne minut neuvoivat MinMinWitch, Aisu, Seventan ja Chooichi. (Jotka jotenkin missasin koko loppuconin ajan.)
Cosvisionin pöydältä löysin muun ryhmämme, Tophin, Sokkan ja Appan (aka. Roosa). Piilarit kirvelivät ja kaveri Cosvisionin pöydällä antoi minulle silmätippoja, jotka auttoivat. Ainakin hetken. Lisäilin niitä aina välillä, sillä itsepäisesti halusin pitää piilareita.
Kuva by Erika Lampi |
Kuva by Ida aka. Sokka |
Menimme myös katsomaan päivän cossikisat. Esitykset ja puvut olivat hienoja. Ehkä parhaiten jäi mieleen niinkin pieni asia, kuin WCS:n voittajien esityksen lavaste sillä hetkellä, kun sydämen kuvalla varustettu paperi rullautui auki ja terälehtiä putoili. Äärimmäisen nokkela ja söpö idea.
Yleisö oli valitettavan levoton ja koin oloni epämukavaksi esiintyjien puolesta, kun ihmiset innostuivat tekoyskimään kilpaa. (Minkäs sille mahtaa, että näin syksyllä joitain ihmisiä ihan vaan yskittää oikeasti.)
Conipäivän jälkeen menimme Pancho Villaan syömään porukalla, joista en edes tuntenut kaikkia (Valtasimme kolme pöytää). Mutta ruoka ja tunnelma olivat hyvät.
Ilta kului rehellisesti sanottuna nukkumalla sillä aikaa kun muut saunoivat ja heittivät läppää ja ottivat ainakin yhden selfien. Olin yksinkertaisesti niin väsynyt.
Sunnuntai aamu oli helpompi. Meikkasin aamulla ja conissa vasta bindasin ja vaihdoin (vähiin) vaatteisiini. Tämä siksi, että ulkona oli aamusella varsin kylmää. Olin oikein tyytyväinen bindaukseeni ja useammalle kaverille sain pyörähdellä ympäri demonstroidakseni mystisesti kadonneita tissejä. Muu A:tLA ryhmämme liikkui samoissa cosseissa kuin eilen.
Kuvan otti Sanna. Thanks. |
Eevee ja Nitori paikoillaan. |
Sitten hetken vain seikkailin. Jotenkin eilinen meni piilarituskassa ja ryhmän kanssa enkä ehtinyt katsella ympärilleni. Katselin puistossa hengaavia ihmisiä ja kävin ampumassa jousella bofferinuolia. Kiersin myyntipöytäsalin ostamatta mitään, mutta taidekujalta tarttui mukaan pieni Nitori-tarra (Free!). Ja Tophilta sain myöhemmin yhden tämä ostaman Eevee-tarran. Olen nyt alkanut liimailemaan tarroja päiväkirjan kansiin. (Kyllä, olen 23-vuotias ihmisolento ja kirjoitan päiväkirjaa.) Siellä ne pysyvät tallessa ja muistuttavat aikansa fandomeista. Muutamaan kuvaankin pääsin ja näin sekalaisia tuttuja.
Cossi oli oikeasti mukava, mitä ei välttämättä uskoisi heti. Toki tuulen puhaltaessa essun alle, tunne paidattomuudesta lisääntyi, mutta väliäkö sillä. Jos olisi ollut vähänkin kylmempi, olisin kyllä palellut pahasti. (Tai siis olisin joutunut pitämään hupparia essun alla.)
Toph ja Sokka olivat eilen löytäneet Tullintorilta pienen Aasia-marketin. Nälän yllättäessä marssimmekin sinne. Ostin matcha-redbeanpaste mocheja, curry-kuutioita ja nuudeleita. Olisin kyllä halunnut ostaa käytännössä kaiken. Nuudeleita en tietenkään saanut lämpimiksi, joten kävimme myös kaupassa ja palasimme jalat kipeinä syömään Tampere talolle.
Seuraavaksi ohjelmassa oli Feminismistä luonnonsuojeluun... -luento Hayao Miyazakin töistä. Tämäkin luento oli lyhyt siihen nähden miten paljon asioista olisi ollut puhuttavaa. Nimessä mainittujen teemojen lisäksi puhuttiin kuoleman, menetyksen ja muutoksen teemoista. Mielenkiintoisinta oli Miyazakin oman elämän liittäminen teemoihin, sillä itse en Miyazakista lopulta tiedä niin paljoa.
Lopun aikaa kiertelin vielä conissa. Tapasin Shiro Samurain, Hasakitsukin ja Jäätyneen Enkelin, kun nämä olivat menossa myyntipöytäsaliin kuultuaan kuulutuksen, jossa kerrottiin, että myyntipöytäsali olisi auki enää 10 minuuttia. Sisään ei kuitenkaan enää päässytkään (What false advertising!), joten marssimme aulaan juttelemaan ja katsomaan tavaroitaan hakevaa ihmismassaa. Oli mukavaa jutella hetki ja sain miekkanikin takaisin.
Conin päätyttyä menimme kahdeksan ihmisen voimin lähellä olevaan kiinalaiseen ja ahdoimme itsemme täyteen ruokaa ennen ajomatkaa kotiin.
Conissa oli mukavaa. Tampere talon seutu on upea con-alue kuten aina ja puiston ruokakojut vaikuttivat lupaavilta, vaikken itse sieltä ruokaa ostanutkaan. Jotenkin Traconissa on aina hyvä yleinen con-fiilis.