Showing posts with label ompelukone. Show all posts
Showing posts with label ompelukone. Show all posts

Friday, 18 September 2015

Nitori - mekko, peruukki ja meikkiä

Nitorin puvussa oli joitain asioita, jotka koen mielekkääksi mainita. En siis ryhdy kuvailemaan ihan koko puvun valmistusta. Suurin osa pukua oli mekko. En ole koskaan ommellut mekkoa, mutta ei se kovin vaikeaa ollut. Kangasta kului enemmän kuin mitä ajattelin ja jouduin tekemään pari ei-ideaalista ratkaisua, kuten jakamaan kappaleita puoliksi ja sommittelemaan niitä langansuuntaan nähden typerästi. Muistin nähneeni käsityölehdissä mahdollisesti sopivan kaavan ja etsin sen käsiini. Kyseessä oli vuodelta 2010 Suuren Käsityölehden numero 3, kaava 6, sivu 53. Halusin sen, koska siinä oli kaulukset ja helma, joka oli tarpeeksi laaja alushameelle. Tietysti kaava kävi taas läpi ison määrän muutoksia, kuten vyötärön leventäminen, helman lyhentäminen ja muuten muokkaus Nitorin mekon näköiseksi.

Alushameen, essun ja pääpannan väänsin aikalailla perstuntumalla. Kyseessä kun oli aika yksinkertaisia osia. Eniten vaivaa oli siinä, että asioita piti reunustaa röyhelöllä, mikä tarkoitti ensin kangassuikaleen reunan huolittelemista ja sitten sen rypyttämistä siististi kappaleen reunaan. Hameen alahelmaankin piti tulla röyhelö, mutta ompelukoneeni teki temput ja alkoi tikata rumasti, niin kuin edellisessä postauksessa mainitsinkin.

Osa pukua tuli etsittyä kaupasta ja puhdasta tuuria oli se, että satuin kävelemään Citymarketissa kenkäosaston ohi ja bongaamaan alennuksessa olevat punaiset ballerinat, joissa oli jopa jalkapöydän yli menevä kuminauha valmiina! Suurempi ongelma olivat sukat. Jotenkin olin kuvitellut, että tavallisten, valkoisten ylipolvensukkien löytäminen olisi helppoa. Olin erehtynyt. Ihan liian monen kaupan jälkeen löysin valkoiset ja paksut sukkahousut, jotka kelpasivat. (Sukkien piti olla paksut, koska en halunnut ajella komeita säärikarvojani, jos ei ole ihan pakko.) Alunperin aioin vain leikata niistä sukat, mutta päädyin siihen, että sukkahousut olisivat mukavammat eikä kukaan huomaisi eroa kuitenkaan.

Peruukin tilasin brittiläisestä CosCraftista. Sivusto oli selkeä ja tilaaminen sujui ihan näppärästi. Toimitus oli niin nopea kuin luvattiinkin. Peruukki, jonka tilasin oli hopeinen ja malli kulki sivustolla nimellä prince. Se oli tarpeettoman pitkä, mutta sen olin kokoajan tiennyt ja aikomukseni olikin leikata se muotoonsa. Nitorin hiukset ovat ärsyttävän keskiharmaanhopeiset ja taittavat joskus laventeliin. Peruukki ei siis sinällään ollut ideaalisen värinen, mutta minusta sopivin, jonka löysin ainakaan omassa hintaluokassaan. Peruukki oli laadultaan ihan sitä perus cosplayperukkilaatua enkä kokenut mitään yllätyksiä sen kanssa.


Toinen iso juttu oli meikkaus. Minulla on luomi saman silmän alla kuin Nitorilla, mutta Nitorin luomi on paljon sivummassa. Arvioin, että kaksi selkeää luomea niin lähekkäin ei näytä hyvältä cosplayn tapauksessa. Tarvitsin siis jotain, mikä peittäisi luomen. Ensimmäistä kertaa elämässäni kysyin siis meikkiosaston myyjältä apua. Tämä oli oikein miellyttävä ja ymmärsi heti että kyseessä oli hieman kertaluontoisempi projekti enkä siksi haluaisi ihan kalleinta. Hän nappasi tuotteen, valitsi sopivamman sävyn ja vielä kokeili luomeeni, että se peittyy, samalla neuvoen minulle, miten meikkaus kannattaa tehdä. Ohimennen sain myös ilmaisen näytteen tummia silmänalusia peittävää meikkiä, joka kuulemma auttaisi vetämään huomiota peitetystä luomesta. Samalla sain myös nopsan suosituksen vedenpitävästä liquid eyelinerista. Olin oikein tyytyväinen palveluun. Tuntui, että sain mitä tarvitsin.

Kuvasta näkee, että oikean luomen näkee oikeastaan vasta kun
tietää etsiä. Silmämeikkikään eiole niin levinnyt
kuin yleensä conin viimehetkillä.
Peitepuikko, jonka ostin oli Max factorin Pan Stik. Maksoi muistaakseni 12-13 euroa. Putkilo on ihan kivan kokoinen siihen nähden miten vähän sitä loputa kuluu ja mielestäni oli ihan hintansa arvoinen. Tästä riittää minulle varmasti vuosikausiksi, edellyttäen ettei se mene huonoksi ajan myötä. Ja mikä olennaisinta, luomi peittyi ihan tarpeeksi hyvin ja meikki pysyi. Ei tarvinnut pitkin conia lisäillä jatkuvasti. (Ja se tuoksuu joltain kanelin tapaiselta?)

Eyelineri oli Lumenen Blueberry Intense Liner Waterproof. Minulle ainakin suti oli ihan miellyttävä käyttää. Olin aiemmin pelotellut itseäni sillä, että nestemäinen rajauskynä on vaikeaa ja suttaavaa käyttää, joten olin pysytellyt geelimäisessä. Mutta itse asiassa nestemäinen taisikin sopia minulle paremmin! Ongelmani on aina ollut se, että en saa painettua tarpeeksi jäljen saamiseksi ilman, että viivoista tulee epäsiistejä. Nestemäisellä ei ole tätä ongelmaa. Tämä eyelineri piti myös lupauksensa vedenpitävyydestä ihan hyvin. Rajaus ei levinnyt tai tuhriintunut päivän mittaa. Jos se vähän lähtikin, niin se mureni siististi pois, mikä on ehkä kuitenkin parempi kuin leviäminen. Terävä rajaus myös sopii ehkä oikeastaan paremmin animehahmoille.

Tänään opin, että kannattaa kysyä myyjiltä, vaikka olisikin tyhmä olo. Kysymyksiin vastaaminen on kuitenkin heidän työtään ja saatat löytää tähän mennessä parhaat cosplaymeikkisi.

Monday, 13 May 2013

Vihdoin jotain kirjoitettavaa

En ole vähään aikaan kirjoittanut tänne mitään, koska mitään ei oikeastaan ole tapahtunut cosplayrintamalla ennen kuin nyt. Ensinnäkin sain vihdoin ostettua sen uuden ompelukoneen, josta oli lupaus joululahjana. Päädyimme äidin kanssa lopulta sopimukseen, että maksoin itse osan koneesta, koska halusin hiukan kalliimman koneen. Mutta se toivottavasti sitten kestää myös suunnilleen lopun ikääni. Se on Pfaff Select 150 ja muistuttaa todella paljon äidin vanhaa konetta jota olen tähän asti käyttänyt. Melkein kuin käyttäisin edelleen sitä, paitsi että tämä on hiljaisempi ja muutama juttu toimii eritavalla.


Desun suunnitelmat ovat säilyneet ennallaan. Kyolle tilasin juuri peruukin, mutta muuta en ole vielä tehnyt. Kyo on onneksi melko yksinkertainen; Ainoastaan housut tulevat viemään aikaa.

Bilboa taas olen aloittanut hiukan ja ommellut valkoisen paidan, joka tällä on alimmaisena. Etsin käsityölehdestä poikien kauluspaidan ohjeen ja muokkasin sitä aika raskaalla kädellä. Sinänsä ehkä hiukan turha vaiva, koska siitä näkyy kuitenkin vain vähän kaulusta, mutta tulipahan tehtyä.


Ja hei, olen tähän asti palavasti inhonnut napinläpien ompelemista, mutta uuden koneen myötä ensinnäkin sain napinläpien ompeluun tarkoitetun paininjalan ja toiseksi luin käyttöohjeet. Ja napinläpien ompelu olikin suhteellisen helppoa!

Sunnuntai-cossista ei vieläkään ole mitään aavistusta. Yritän päättää ennen conia edeltävää iltaa. ;D
Harkitsen myös Animeconiin menemistä, koska tuhottoman pitkää ajomatkaa lukuun ottamatta se oli viimevuonna mukava con.

Wednesday, 20 February 2013

Närcon, shoppailua ja ompelukoneita

So, Närcon is soon. I'll leave on Thursday evening towards Sweden. I hope I make it to the con in one piece and without stressing myself to death. I have to say the ticket system is quite nice; easy to use and rather simple. I'll be sleeping in the small gym hall (Lilla gymnastiksalen) and to my knowledge I know no one there. But I'd guess there's enough people in there so that I won't feel awkward for being a forever alone Finn in the corner or something. xD My cosplay plans can be found from a previous post if someone is interested and didn't know them yet.
I am very excited for the con~ And nervous. But mostly excited!

Then to the Finnish part that has nothing really to do with Närcon:

Olen tosiaan harrastanut cossi-shoppailua jonkun verran, vaikka paljon muuta cosseihin liittyvää en ole tehnyt. (Jollei tv-sarjojen katsomista ja cossejen ajattelemista lasketa.)
Ei aavistustakaan mihin numero 9 on joutunu
Bokken eli sellainen puinen katana. En varsinaisesti tarvitse sitä mihinkään tiettyyn cossiin, mutta jo nyt cossaamistani hahmoista useammalle voisin kuvitella sellaisen harjoittelumiekaksi. Onpahan ainakin kaiken varalta sitten.
Kello. Etsiskelin kirpputoreilta kelloa lähinnä Spencer Reidiä varten. Tällä tuntuu suurimman osan ajasta olevan pyöreätauluinen, metallirannekkeinen kello, joten metsästin sellaista ja se osoittautui yllättävän vaikeaksi, koska kellot olivat joko liian naisellisia tai niin suuria että näyttivät meikäläisen ranteissa naurettavilta. Löysin lopulta sellaisen, joka oli close enough. Maksoi kymmenen euroa ja on aika naarmuinen ja kärsinyt, mutta näyttää melko hyvän kokoiselta, siinä on säädettävä ranneke ja se toimii! (Käytän varmaan joskus arkenakin vielä tätä.)
Ruskeat housut, joista yritän muokata Bilbolle housut. Ne ovat hiukan korkeat vyötäröstä, mutta katson voisiko asialle tehdä jotain. Maksoivat sen verran vähän kirpputorilla, etten mene vararikkoon jos tämä ei toimi.


Sain myös joululahjaksi lupauksen omasta ompelukoneesta ja eilen kävin äidin kanssa kiertämässä muutaman Turussa olevan ompelukoneliikkeen ja katsomassa millaisia koneita on tarjolla. Löysin ainakin yhden koneen, josta pidän aika paljon, koska se muistuttaa todella paljon äidin konetta, jolla olen tähän asti ommellut. Olisi mukavaa, jos ei tarvitsisi opetella kokonaan uusia systeemeitä. Mutta menen varmaan iskän kanssa vielä uudelle reissulle, koska tämä mitä ilmeisimmin tietää ompelukoneista paljon äitiä enemmän. Tavoitteena olisi löytää kestävä mekaaninen peruskone, joka olisi jossain siedettävässä hintaluokassa.

Mutta jätän ompelukoneet nyt hetkeksi sikseen ja painun etsimään tavaroita, joita tarvitsen conissa.