Nitori - mekko, peruukki ja meikkiä

Nitorin puvussa oli joitain asioita, jotka koen mielekkääksi mainita. En siis ryhdy kuvailemaan ihan koko puvun valmistusta. Suurin osa pukua oli mekko. En ole koskaan ommellut mekkoa, mutta ei se kovin vaikeaa ollut. Kangasta kului enemmän kuin mitä ajattelin ja jouduin tekemään pari ei-ideaalista ratkaisua, kuten jakamaan kappaleita puoliksi ja sommittelemaan niitä langansuuntaan nähden typerästi. Muistin nähneeni käsityölehdissä mahdollisesti sopivan kaavan ja etsin sen käsiini. Kyseessä oli vuodelta 2010 Suuren Käsityölehden numero 3, kaava 6, sivu 53. Halusin sen, koska siinä oli kaulukset ja helma, joka oli tarpeeksi laaja alushameelle. Tietysti kaava kävi taas läpi ison määrän muutoksia, kuten vyötärön leventäminen, helman lyhentäminen ja muuten muokkaus Nitorin mekon näköiseksi.

Alushameen, essun ja pääpannan väänsin aikalailla perstuntumalla. Kyseessä kun oli aika yksinkertaisia osia. Eniten vaivaa oli siinä, että asioita piti reunustaa röyhelöllä, mikä tarkoitti ensin kangassuikaleen reunan huolittelemista ja sitten sen rypyttämistä siististi kappaleen reunaan. Hameen alahelmaankin piti tulla röyhelö, mutta ompelukoneeni teki temput ja alkoi tikata rumasti, niin kuin edellisessä postauksessa mainitsinkin.

Osa pukua tuli etsittyä kaupasta ja puhdasta tuuria oli se, että satuin kävelemään Citymarketissa kenkäosaston ohi ja bongaamaan alennuksessa olevat punaiset ballerinat, joissa oli jopa jalkapöydän yli menevä kuminauha valmiina! Suurempi ongelma olivat sukat. Jotenkin olin kuvitellut, että tavallisten, valkoisten ylipolvensukkien löytäminen olisi helppoa. Olin erehtynyt. Ihan liian monen kaupan jälkeen löysin valkoiset ja paksut sukkahousut, jotka kelpasivat. (Sukkien piti olla paksut, koska en halunnut ajella komeita säärikarvojani, jos ei ole ihan pakko.) Alunperin aioin vain leikata niistä sukat, mutta päädyin siihen, että sukkahousut olisivat mukavammat eikä kukaan huomaisi eroa kuitenkaan.

Peruukin tilasin brittiläisestä CosCraftista. Sivusto oli selkeä ja tilaaminen sujui ihan näppärästi. Toimitus oli niin nopea kuin luvattiinkin. Peruukki, jonka tilasin oli hopeinen ja malli kulki sivustolla nimellä prince. Se oli tarpeettoman pitkä, mutta sen olin kokoajan tiennyt ja aikomukseni olikin leikata se muotoonsa. Nitorin hiukset ovat ärsyttävän keskiharmaanhopeiset ja taittavat joskus laventeliin. Peruukki ei siis sinällään ollut ideaalisen värinen, mutta minusta sopivin, jonka löysin ainakaan omassa hintaluokassaan. Peruukki oli laadultaan ihan sitä perus cosplayperukkilaatua enkä kokenut mitään yllätyksiä sen kanssa.

Toinen iso juttu oli meikkaus. Minulla on luomi saman silmän alla kuin Nitorilla, mutta Nitorin luomi on paljon sivummassa. Arvioin, että kaksi selkeää luomea niin lähekkäin ei näytä hyvältä cosplayn tapauksessa. Tarvitsin siis jotain, mikä peittäisi luomen. Ensimmäistä kertaa elämässäni kysyin siis meikkiosaston myyjältä apua. Tämä oli oikein miellyttävä ja ymmärsi heti että kyseessä oli hieman kertaluontoisempi projekti enkä siksi haluaisi ihan kalleinta. Hän nappasi tuotteen, valitsi sopivamman sävyn ja vielä kokeili luomeeni, että se peittyy, samalla neuvoen minulle, miten meikkaus kannattaa tehdä. Ohimennen sain myös ilmaisen näytteen tummia silmänalusia peittävää meikkiä, joka kuulemma auttaisi vetämään huomiota peitetystä luomesta. Samalla sain myös nopsan suosituksen vedenpitävästä liquid eyelinerista. Olin oikein tyytyväinen palveluun. Tuntui, että sain mitä tarvitsin.

Kuvasta näkee, että oikean luomen näkee oikeastaan vasta kun
tietää etsiä. Silmämeikkikään eiole niin levinnyt
kuin yleensä conin viimehetkillä.

Peitepuikko, jonka ostin oli Max factorin Pan Stik. Maksoi muistaakseni 12-13 euroa. Putkilo on ihan kivan kokoinen siihen nähden miten vähän sitä loputa kuluu ja mielestäni oli ihan hintansa arvoinen. Tästä riittää minulle varmasti vuosikausiksi, edellyttäen ettei se mene huonoksi ajan myötä. Ja mikä olennaisinta, luomi peittyi ihan tarpeeksi hyvin ja meikki pysyi. Ei tarvinnut pitkin conia lisäillä jatkuvasti. (Ja se tuoksuu joltain kanelin tapaiselta?)

Eyelineri oli Lumenen Blueberry Intense Liner Waterproof. Minulle ainakin suti oli ihan miellyttävä käyttää. Olin aiemmin pelotellut itseäni sillä, että nestemäinen rajauskynä on vaikeaa ja suttaavaa käyttää, joten olin pysytellyt geelimäisessä. Mutta itse asiassa nestemäinen taisikin sopia minulle paremmin! Ongelmani on aina ollut se, että en saa painettua tarpeeksi jäljen saamiseksi ilman, että viivoista tulee epäsiistejä. Nestemäisellä ei ole tätä ongelmaa. Tämä eyelineri piti myös lupauksensa vedenpitävyydestä ihan hyvin. Rajaus ei levinnyt tai tuhriintunut päivän mittaa. Jos se vähän lähtikin, niin se mureni siististi pois, mikä on ehkä kuitenkin parempi kuin leviäminen. Terävä rajaus myös sopii ehkä oikeastaan paremmin animehahmoille.

Tänään opin, että kannattaa kysyä myyjiltä, vaikka olisikin tyhmä olo. Kysymyksiin vastaaminen on kuitenkin heidän työtään ja saatat löytää tähän mennessä parhaat cosplaymeikkisi.

Zukon arpitesti

Tein jokin aika sitten testin Zukon arven maskeeraamista varten. Noudatin muistikuvaani tutoriaalista arpien tekemiseen, jonka katsoin Zombiewalkin alla sillä ajatuksella, että maskeeraisin jotain. (Jouduin silloin järjestyksenvalvojaksi, joten en päässyt maskeeraamaan.)

Aloitin suojaamalla kulmakarvani tavallisella liimapuikolla. Lateksin ohjeissa sanottiin, että se voi tarttua karvoihin kovastikin kiinni, eikä suunnitelmiini kuulunut toisen kulmakarvani menettäminen.

Seuraavaksi levitin lateksia sille alueelle mihin arpi tulisi. Vältin silmän ympärillä olevaa ohutta ihoa, sillä ohjeet käskivät pitämään lateksin poissa silmän läheltä.

Lateksi oli melko ohutta, joten rakennetta tuomaan käytin nenäliinakerroksen palasia. (Kuten arpitutoriaaleissa tehtiin.) Revin niitä jo etukäteen sopivan mallisiksi. Sojottaviin reunoihin tuputtelin lisää lateksia. Ensimmäisen kerroksen päälle lisäsin taas lateksia ja nenäliinaa. Parilla kolmella kerroksella röpölinen pinta alkoi muodostua.

Tässä välissä lisäsin ns. normaalin meikin. Kokeilin hiukan laittaa peitevoidetta arpeen, mutta se osoittautui aika turhaksi. Huulienpohjustuskynä osoittautui ihan käteväksi arven rajojen häivyttämiseen.

Seuraavaksi vuorossa oli arven värittäminen. Väritin lateksin ihonväriseksi nestemäisellä peitevoiteella ja väritin silmän ympärystä huulipunalla. Molemmat meikit ovat äidiltä saatuja, koska hajusteallergian vuoksi tämän piti luopua lähes koko kosmetiikkavarastostaan. Joten tietysti omin sieltä kaikenlaista, koska cosplay.

Sitten väritin lopunkin arven pintaa varovasti huulipunalla ja vähän vähemmän varovasti luomiväreillä. Animaatiossa Zukon arvessa on selkeästi tummempi osa silmän ympärillä ja vaaleampi arven ulkoreunoilla. Yritin olla tekemättä rajasta yhtä selkeää, koska se näyttää ihmisen naamassa vähän hassulta. Coniin varmaankin suihkutan vielä päällimmäiseksi hiuslakkaa, jotta luomiväri ei karisisi päivän mittaa.

Arven rajoista tuli ehkä hiukan epäsiistit, ainakin silmää lähempänä. Silmän alapuolella arpea olisi voinut vielä jatkaa lähemmäs nenää. Kaikenlaista pientä paranneltavaa siis on, mutta lateksi ja nenäliina -menetelmä tuntui aika toimivalta kuitenkin. Ehkä toisella kertaa ensimmäisestä opitut asiat auttavat. Lisäksi tuli todettua, että aikaa kului paljon.

Pakko vielä mainita, että lateksi lähti lämpimällä vedellä ja saippualla paljon helpommin mitä olin kuvitellut ja kulmakarva ei ottanut yhtään damagea, kiitos liimapuikon.