Animecon -puissa kiipeilevä kissapoika ja taasko sunnuntaina sataa

Meikäläisen conimatka alkoi vasta lauantaiaamuna, toisin kuin monen muun, jotka olivat reissanneet Kuopioon jo perjantaiksi. Tämän seurauksena sain sitten herätä neljältä ja lähteä ajamaan. Matka oli luonnollisesti melko tylsä, kun yksinäni ajelin tunti kaupalla. Selvisin kuitenkin perille ja jopa löysin itselleni parkkipaikan, tosin harvinaisen ahtaan sellaisen.

Laitoin lopun cossin päälle autossa ja lähdin seikkailemaan conialueelle. Piakkoin törmäsinkin jo tuttuihin ja lyöttäydyin Valkoisen Samurain, Hasakitsukin ja Jäätyneen Enkelin seuraan melko pitkäksi aikaa. Myös Sairu-chan ilmestyi mukaan ja tällä porukalla kiertelimme myyntipöytiä ja conialuetta nyt muutenkin. Ja kävimme kaupungilla katsomassa mitä ruokapaikkoja oli lähellä. Minun tuli myös todettua, että maailma on pieni paikka, kun törmäsin sattumalta Turussa asuviin Harry Potter-miitti tuttuihin, jotka eivät edes olleet Kuopiossa conin takia!

Ensimmäinen tekemäni giffi ikinä, be proud!

Jossain vaiheessa sen hetkinen seurani lähti ostamaan jäätelöä ja päädyin Jäärän, Zkitsun, Yamachun sekä Palleron erittäin viihdyttävään seuraan. Kävimme jopa hiukan ottamassa puistossa kuvia ja minäkin sain sitten Kyosta muutaman. Saimme myös aikaiseksi hämärän cross-overin, jossa Orihime pelastaa puusta kissapojan.
Jäärä toimi kuvaajana.

Se pakollinen derp-kuva.

Onnistuin myös löytämään Valkoisen Samurain ja tupla Chizurut (Sairu-chanin ja Hasakitsukin) juuri kun nämä olivat shoottaamassa ja sain siis mukavasti lisää kuvia Kyosta, joita Desun jäljiltä olin jäänyt vähän kaipaamaan. Ja kiipeilin hiukan taas puussa. Ja pääsin myös hyödyntämään sitä että osaan suurin piirtein lyödä ja potkia, joten sain Kyosta kivoja treenaus/taistelu-poseja. Hiukan piti pitä huolta, etten nosta vasenta kättä liikaa naaman eteen.
Kuvaajana Valkoinen Samurai.

Jäätyneen Enkelin liityttyä joukkoon käytiin Hesellä ja palattiin sitten conipaikalle lähinnä lagaamaan ja olemaan väsyneitä. Tavattiin myös Aisu, MMW, SevenTan ja Chooichi, joiden kanssa juteltiin jonkun aikaa sitä sun tätä.

Meikäläisen totally fabulous majoitus.

Väsymys tosiaan iski vähän kaikille päivän loppua kohti ja kun kaverit olivat lähteneet hotellilleen, ajelin minäkin Rauhalahden leirintäalueelle ja otin itselleni telttapaikan niin kuin olin suunnitellut. Pystytin teltan alueen reunaan ja valmistauduin nukkumaan menemiseen. Viereisessä teltassa kuului olevan muita conittajia puheenaiheista päätellen, mutta väsyneenä ja awkwardina ihmisenä menin vaan nukkumaan epämääräisen karaoken metelin kantautuessa jostain päin leirintäaluetta.

Karaoke onneksi loppui pian ja pientä palelemista lukuun ottamatta yö meni ihan mukavasti. Heräsin seitsemän maissa kun viereisen teltan ihmiset alkoivat osoittaa elonmerkkejä. Olin hiukan toivonut, että leirintäalueen keittiörakennuksessa olisi kattiloita, että voisin keittää itselleni nuudeleita aamupalaksi. Näin ei kuitenkaan ollut, joten mutustelin sitten raakoja nuudeleitani, jotka kanan makuisen mausteen kanssa olivat yllättävän hyviä, samalla kun laitoin Saitoun meikkejä.

Tavaroiden pakkaamisen ja cossin pukemisen jälkeen ajelin taas conialueelle. Olin sen verran ajoissa, että parkkipaikka löytyi tällä kertaa helposti. Harmikseni olin unohtanut ottaa Saitoulle valkoiset sukat, koska olin aikaisemmin pessyt ne kotona ja perjantai-iltana ne olivat vielä märät. En jaksanut lähteä etsimään kauppaa, joka myisi minulle sukkia, joten olin ilman. Ehkä Saitou nyt joskus kulkee ilman sukkiakin? Vaikka warajit eivät kyllä välttämättä ole mukavimmat jalkineet sellaisenaan.

Ensimmäiset tutut ihmiset, jotka löysin, olivat Jäärä ja muut joiden kanssa otettiin eilen kuvia ja ninjailinkin sinne viettämään aikaani. Siinä pysyinkin suhteellisen kauan seuraten muun muassa Pasila-ryhmän edesottamuksia ja ihmisten taakse hiippailevaa Slendermania.

Tosiaan vaihteeksi olin aika laiska ottamaan kuvia tai käymään ohjelmissa ja koko päivä meni lähinnä istuskellessa portailla kavereiden kanssa. Photoshootista oli kyllä puhetta, mutta uhkaavan näköiset pilvet pitivät meidät katoksen alla.

Sairu-chan taitaa vaihteeksi laittaa hattua takaisin.

Jossain vaiheessa, kun kävi selväksi että photoshoottia ei tulisi, kävin hakemassa autosta casuaalimmat vaatteet, joissa sitten olisi mukavaa viettää conin viimeiset tunnit ja ajaa kotiin. Päässäni nimesin kyseisen asukokonaisuuden hipster!Puuskupuhiksi, koska rusetti sen tavallisen kravatin sijaan.

Ulkona alkoi sataa kokoajan enemmän ja vaikka pääosin tykkään hirveästi sateesta, se osaa olla aika epäkäytännöllistä kesken conin. Kun yhdessä vaiheessa kävin autolla, jouduin kahlaamaan puoleen sääreen asti olevassa vedessä, kun sitä oli hetkellisesti kertynyt parkkipaikalle. Olin hiukan ärtynyt läpimäristä tennareista, mutta lopulta se oli myös aika huvittavaa. Eipä ole ennen näinkään käynyt.

Kierreltiin vielä viimeisen kerran myyntipöydillä ennen sen sulkeutumista ja  halittiin sitten kavereita sitä mukaan kun näiden piti lähteä. Viimeiseen asti hengasin tuttujen ihmisten seurassa aina siihen asti, että nämä nousivat conibussiin. Tämän jälkeen kävin ostamassa Mäkkäristä ruokaa, koska halpaa, ja aloitin pitkähkön ja tylsän kotimatkan.

Viikko Animeconiin?

Niin että nyt olisi ehkä minunkin hyvä aika tulla tänne sanomaan, että ranneke putosi postilaatikkoon pari päivää sitten ja suunnitelmani on jälleen huristella Kuopioon conittamaan. Tämä tuntuu melkein toisinnolta viimevuodesta, jolloin en ollut ajatellut mennä, koska niin kaukana, mutta sitten jotenkin päädyin kuitenkin lähtemään, koska kaverit ja seuraavaan coniin olisi muuten ollut surullisen paljon aikaa. Majoitus suunnitelmani on hiukan aukokas, mutta ajattelin ensimmäisen conipäivän jälkeen ajella leirintäalueelle jossa viimevuonnakin olin ja siellä sitten miettiä kaivanko takalaatikostani teltan, jonka toivon mukaan olen muistanut pakata vai otanko pikkuisen mökin, jos sellaisia yleensäkään on vapaana. Ja aina sitä voi autossakin nukkua? Hiukan extreme-matkailua tämä, mutta varmasti jokin onnistuu.

Cossit sitten... Mitään uutta ei näin lyhyellä varoitusajalla tule, eikä oikeastaan olisi muutenkaan ollut mitään huiman pakottavaa inspiraatiota mihinkään tiettyyn. Tietääkseni porukka on cossaamassa Hakuoukista, joten kimono!Saitoun voisin ottaa mukaan. (Uudet sandaalit voisin yrittää vääntää, koska edelliset alkavat olla hyvin kuluneet. En nyt sitten tiedä minä päivänä kaikki muut sitä Hakuoukia cossaavat, mutta elän hämärässä käsityksessä, että sunnuntaina?

Toiseksi cossiksi ajattelin ottaa Kyo Sohman, koska Desu-perjantai ei ollut paras mahdollinen päivä uuden cossin käyttämiselle, joten Kyo ansaitsee hiukan enemmän conittamista. Kyo oli hirmuisen mukava cossi ja kiva cossattava ja voisin haluta Kyosta kuvia enemmänkin. Joten Kyo olisi sitten lauantain cossi ja se onkin onneksi ihan hyvä cossi autolla ajamiseen, joten ei conissa sitten tarvitse niin paljon vaihdella vaatteita.

Ja näin sivuhuomiona toisenlainenkin ranneke saapui jokin aika sitten. Kyseessä on Fanfestin ranneke. Fanfest on lokakuussa oleva fandom coni, joka kuulosti hirvittävän houkuttelevalta, joten ostin lipun, etten ainakaan jää ilman. On vielä auki saanko jostain seuraa arkielämän kavereista tai näiden kavereista, mutta Fanfest olisi loistava paikka länsi-fandomeiden cosseille, jotka animeconeissa ovat jääneet vähän hukkaan (Reid... ja Raistlin myös) tai joita ihan muuten vaan olisi kiva pitää uudestaan (Bilbo). Ja näin Turun lähistöllä asuvalle Helsinki on mukavan (=ei kovin kalliin) matkan päässä.

Desucon -hobittina olemista, photoshootteja ja yleistä derppailua

Get in fuckers, Bilbo's gonna give you a ride.

Muutamien hyvien yöunien jälkeen on mukavaa tulla tänne kirjoittelemaan hiukan Desuconista. Conissa oli oikein mukavaa. Tajusin tutustuneeni ihan hirveään määrään ihmisiä conien myötä, koska yllättävän usein sitä löysi itsensä ainakin moikkaamassa ohikulkevia tuttuja ja pysähtymästä juttelemaan hetkeksi. Näin verrattuna parin vuoden takaiseen itseeni, joka tunsi juuri ja juuri omat koulukaverinsa eikä sitten juuri ketään muuta.

Ja heti paikalla on kaikki tavarat levitetty pitkin huonetta. :D

Omalta osaltani coni alkoi automatkalla Lahteen. Ensimmäiseksi menimme hotellikaverini Valkoisen Samurain kanssa vastaanottamaan hotellihuoneemme ja jättämään enimmät tavarat ja laittamaan cossit kunnolla päälle. Majoituspaikkamme oli Motelli Salpakievari, joka oli pienen matkan päässä Lahden keskustasta, mutta autolla matka taittui päivittäin ihan mukavasti.

Perjantain cossini oli Kyo Sohma Fruits Basketista, seuraksi Valkoisen Samurain Kazuma Sohmalle (joka on Kyon kamppailulajimestari ja adoptioisä). Kyo oli mukava cossi päällä, hiukan piti vain katsoa, ettei bindaus näy paidan kaula-aukosta. Yllättävän moni pyysi kuvaa; Olin ajatellut että ihmiset olisivat unohtaneet koko sarjan, mutta niin ei onneksi ollut. Muun muassa yksi kuvauspalvelun vänkäreistä yllätti, koska tunsi selvästi sarjan ja hahmot.

Ensimmäinen kuvauspalvelun kuva jonka sain käsiini enkä malttanut odottaa muita. Kuvaajana Emilia Lahtinen

Lauantai oli ilman muuta conin tapahtumarikkain päivä omalta osaltani. Päivän cossi oli Bilbo Baggins. Bilbo-cossin laittaminen oli tosiaan hiukan pidempi operaatio korvien ja jalkakarvojen liimaamisen takia. Hiusten laitto oli iloinen yllätys. Ekan kerran testatessani olin käyttänyt märkiin hiuksiin laitettavaa hoitoaineen tapaista, jonka tarkoitus oli suojata hiuksia kihartimen lämmöltä. Sillä kertaa jouduin siis kihartelemaan hiuksia suortuva kerrallaan koska aine jätti hiukset aika suoraksi. Coniaamuna kokeilin sen sijaan kuiviin hiuksiin suihkutettavaa vastaavaa ainetta ja kuinka ollakaan kun hiukset sitten kuivuivat, se jäivät samalla luonnostaan sopiville laineille. Omat hiukseni kun sattuvat kihartumaan juuri samaan suuntaan kuin Bilbolla. Niinpä vedin siihen päälle hiukan lakkaa ja asettelin niitä hiukan paremmin.

Ennen coniin lähtöä pidimme Bilbo photoshootin hotellin takana olevassa metsikössä. Jalkakarvat raahasivat mukanaan etanan sekä muutaman risun, mutta kuvat olivat sen arvoisia.

Bilbo is so done.

Nyt ihan hiljaa...

Con-päivä kului isolta osin vain ympäri conia kävelemiseen ja cossien katselemiseen. Olin todella todella iloinen kun ihmiset tulivat juttelemaan tai halivat. Erityisesti, koska pidän itse aivan hirveästi tässä cossissa olemisesta, joten oli mukavaa tietää että muutkin pitivät siitä. Ja tunsin muuten itseni lyhyeksi, koska olen tottunut kenkien antamaan sentin parin lisäpituuteen ja ensimmäistä kertaa coneissa joku nosti minut halatessaan ilmaan. Yllätyin (ja vinkaisin varmasti todella miehekkäästi, not), mutta joku piti minua tarpeeksi pienenä nostettavaksi, joten olen itse asiassa aika iloinen. Olen erittäin varma, että pistän Bilbon vielä uudestaan päälle johonkin coniin tai useampaankin.

DW-cossaajia, taustalla muutama aurinkoa ottava(?) Castiel.

Satuin kuulemaan conin kuulutuksen jossa sanottiin että yhdeltä olisi Doctor Who fanien Facebook ryhmän miitti tai jotakin sellaista. Itselläni ei edes ole Facebookkia, enkä todellakaan ole osa ryhmää, mutta päätin mennä vilkaisemaan, josko saisin jotenkin ninjattua itseni juttelemaan sarjasta hetkeksi tai jotakin. Ninjaus ei kuitenkaan ollutkaan tarpeellista, koska eräs ihminen saman tien huuteli minulle että "Hei, sinä kans mukaan!" Suunnitteilla oli näköjään pienen videopätkän kuvaaminen porukalla, johon päädyin kuin vahingossa mukaan. Ja kun Doctor Who -cossaajat ottivat kuvia, istuin hetken random Supernatural-cossaajien kanssa jotka olivat oikein mukavia. Oli jännää hengata hetki ihan uusien tyyppien kanssa.

Aika pian palailin kuitenkin coniin vanhojen kavereiden luo ja ohjelmassa oli muun muassa pizzan jonottamista, lisää kuvien ottamista ja väsynyttä istumista sekä myyntipöydillä kiertelyä.

Kolmioleipiä, ah niin terveellinen con ruokavalio...

...ja terveellinen ruoka sen kun jatkuu.

Päivän aikana tuli keskusteltua/kuunneltua keskustelua useamman kerran ihmisten ensivaikutelmista internetin tai naaman perusteella. Ilmeisesti ei ole edes eritisen harvinaista, että jotain ihmistä pitää blogin kirjoitusasun tai conissa kävelevän cossaajan yleisilmeen ja cossien tason perusteella hirvittävänä elitisti nirppanokkana, mutta kun menee juttelemaan ihmiselle tämä paljastuukin rennoksi ja puheliaaksi derppaajaksi, joka ei ole vakavaa nähnytkään. Itsekkin kun satun kirjoittamaan kirjakieltä (Koska oletan et porukka ei välttämät haluu lukee mun epämääräst turunmurteen tapast kokoaja... ;D) ja saatan näyttää hiukan vakavalta vaikka oikeasti olen lähinnä hirmuisen ujo. Joka tapauksessa tämä johdattelee miettimään kuinka usein ihmiset, jotka määrittelevät jonkun cossaajan elitistiksi, perustavat sen vain oletukseen ja kuinka usein ihan johonkin kokemukseen. (Plus kaikilla nyt on huonoja päiviä.)

Sunnuntain cossi oli Hakuoukin Hajime Saitou, mutta länsimaalaisten vaatteiden versio, koska olen käyttänyt kyseistä cossia vain kerran vaikka muuten olen cossannut Saitouta varsin monta kertaa. Takissa tuli hiukan kuuma, koska mokoma on villakangasta, mutta muuten cossissa ei ollut mitään ihmeempää. Valkoinen Samurai cossassi Saitoun kimonoversiota, joten oli hauskaa mennä ympäriinsä tupla-cossissa ja käydä kuvauspalvelussa ottamassa pari kuvaa.

Ja kun olimme vasta tulleet conipaikalle muistaakseni kolme japanilaista naista tuli pyytämään kuvaa. Ja suureksi yllätykseksi heillä oli mukanaan pieni muovipussillinen gashapon-kapseleita, joista paljastui pikkuisia Hakuouki-figuureita/-avaimenperiä. Ja sain ihan omaksi pienen Saitoun, western-vaatteissaan. Kiittelin japaniksi minkä verran osasin ja saimme vastaukseksi kiitoksen suomeksi ja sitten kumarreltiin hiukan molemminpuolisesti ja olen vieläkin vähän yllättynyt. Ja iloinen.



Teimme myös pienen road tripin kun jostain kuulemma oli mahdollista saada ilmaisia cossin osia ja itselläni oli auto käytössä, joten porukka ahtautui auton ja seikkailtiin häiritsemään cossien omistajan kämppistä. Itse en oikeastaan nähnyt mitään mitä tarvitsisin, mutta muut saivat tarvitsemansa ja juttu automatkalla oli hulvatonta.
Valkoinen Samurai myös otti hiukan kuvia western Saitoustani, josta minulla oli ennestään aika vähän kuvia/ kaikissa kuvissa minulla oli jotenkin omituinen asento tai ilme, joten en halunnut käyttää niitä. Mutta nyt korjautui sekin tilanne.

Sitä paitsi, niin hienoja cosseja. <3

Ja kirosin pitkin päivää, koska lauantaina näin kääpiö-cossaajia ihan muutaman kerran ja sitten seuraavana päivänä nämä tuntuivat kulkevan isommassa porukassa, jota näin vähän väliä. Olisi ollut mukavaa hengata muiden Hobitti-cossaajien kanssa enemmän ja ottaa ehkä kuvia. Mutta oh well, ehkä jossain toisessa conissa sitten...

Coni loppui hiukan ikävästi kaatosateeseen, jonka seurauksena pelastin muutaman kaverin kastumasta ihan niin pahasti kiitos auton ja lähdin sitten itsekin kotiin päin.

Conista jäi oikein hyvä fiilis, mukavia ihmisiä ja paljon hienoja cosseja katseltavaksi.

Nähdään Desussa ja viimehetken Bilbon testaamista

Hei, olen jo melkein pakannut kaiken. Ja kuten kuvasta näkyy, sain Kyon kissan tehtyä. Sehän on tavallaan Kyon kissamuoto, mutta toisaalta kissoja viihtyy Kyon lähellä muutenkin, joten se voisi olla yksi sellainenkin. Olen päässäni nimennyt sen Dai-kuniksi (daidaiiro=oranssi japaniksi).
Käytin tosiaan näitä kaavoja pohjana. Pidensin jalkoja ja häntää vähän, mutta ei mitään dramaattista.  Käytin oranssia fleeceä ja silmät leikkasin mukavasta villakankaasta, joka vaikutti siltä, ettei purkaudu kovin helposti.
Ei ehkä hienoin pehmokissa ikinä, mutta kyllä kai sen kissaksi tunnistaa, joten en valita. ^_^

Sitten tein myös testimeikin Bilbolle. Kesti sellaiset kaksi tuntia, joten hiukan aikaisempi herätys meikäläiselle tiedossa lauantaina. Olin jotenkin odottanut että korvien ja jalkakarvojen liimaaminen olisi vaikeaa, mutta hiusten laittaminen se tuskaisin homma olikin.

Korvan raja onneksi peittyy hiuksilla...

Olen jopa vähän tyytyväinen tähän meikkiin..?

Niin ja sunnuntaille tulee nyt Saitoun western-versio, koska vaikka olen cossannut Saitouta aika monta kertaa, western-versio on nähnyt vasta yhden conin vaikka siihenkin upposi hyvä määrä vaivaa. Plus siinä on suhteellisen mukavia vaatekappaleita, joten ei tarvitse vaihtaa kaikkia vaatteita kotimatkaa varten.

Joten, nähdään Desussa ne jotka sinne ovat tulossa ja tulkaa ihmeessä sanomaan moi!

*helpottunut huokaus*

Kaikki desucossien välttämättömät osat ovat siis valmiina. Sanon välttämättömät, koska haluan edelleen tehdä oranssin pehmokissan Kyolle.

Mutta asioihin, jotka ovat valmiita. 

Bilbon napit onnistuivat ihan ok. Oli haastavaa saada ne joustamattomasta muotista ulos ehjinä ja suurin piirtein siisteinä. Internet neuvoi laittamaan perunajauhoja muottiin että irtoaa paremmin ja kyllä se vähän auttoi. Taakse tulevat lenkit ovat jotain epämääräisiä pieniä metallilenkkejä, jotka tökkäsin fimoon pystyyn ja tökin sitten fimoa siihen peittämään sitä alaosaa. Uunista tulleet napit maalasin messingin värisellä (ja mustalla) pienoismalli maalilla. Ja rikoin yhden ylimääräisen napin kokeillakseni kuinka hyvin nappi kestää. Kyllä se lenkki irti lähti, mutta ei ihan helposti sentään.

Bilboa pitäisi vielä testata kokonaan päälle. En ole vielä kokeillut kihartaa hiuksiani, liimata korvia tai jalkakarvoja paikoilleen ja laittaa meikkiä. Olisi ehkä mukavaa tehdä tämä kaikki kerran ennen coniaamua. Jos ei muuta niin tietääkseen miten kauan siihen kaikkeen suunnilleen menee.

Kyon housut olivat suhteellisen iso projekti. Halusin tehdä ne itse, koska ensinnäkin niissä on ihmeelliset taskut ja vielä ihmeellisempi osa, jonka olen ristinyt buttstrapiksi.

Hienot kaavojen tekotavat osa 2

Kaavat repäisin teipin avulla vanhoista housuistani, jotka olivat sopivan malliset, mutta väärän väriset. Sitten vaan lisäsin taskuja yms. tarpeen mukaan. Tähän kului kuitenkin yllättävästi monta päivää. Ja tajusin muuten että tämä taitaa olla ensimmäinen kerta kun olen tehnyt housut cosplayta varten jos hakamoita ei oteta lukuun.

Rannekoru on tosiaan punavalkoinen, koska pyrin menemään mangan mukaan.

Paidan päädyin vaan ostamaan ja pienentämään hiukan. Kyon paita on jostain syystä hirmu lyhyt, joten niin on meikäläisenkin. Vilauttelen sitten mahaani aina kun nostan käsiä. ^_^"

Niin ja hei, en vieläkään ole ihan varma mitä cossaan sunnuntaina. Vahvin ehdokas on western!Saitou.

Bilbo edistyy ja Kyon peruukki tuli

Yksi päivä tässä tein ensin reissun kangaskauppaan. Ajattelin, että viininpunaista vakosamettia ei varmaan olisi missään, mutta sepä löytyikin ensimmäisenä. Myös vihreä kangas liiviä varten löytyi suhteellisen äkkiä. Varmaan vaivattomin kankaiden etsintä vähään aikaan.








Takkikangas on edelleen nätisti viikattuna pussissaan, mutta liivi on aikalailla valmis. Minulla oli jo ennestään perus-kaava liiville ja edellinen (ehkä hiukan epäonnistunut liivi) kaapissa. Otin siis edellisen liivin huonoista kohdista oppia; Suurensin rintakehän ympärystä ja käsien aukkoja ihan vähän. Ja muokkasin liivin reunan muotoa pyöreämmäksi. Minulla on yleensä hassu tapa tehdä asiat turhan perinpohjin, mutta tällä kertaa tingin ainakin yhdestä asiasta enkä ruvennut tekemään liiviin oikeita taskuja. Napit puuttuvat vielä. Bilbolla on messinkiset napit, joissa näkyisi olevan tammenterhot. Sellaisia en varmaan löydä tähän hätään, mutta yritän löytää mahdollisimman close enough napit jostain.

 Housut ovat kirpputoriostos, joista lyhensin lahkeet sopiviksi.

Myös Kyon peruukki tipahti eilen postilaatikkoon ja pitihän sitä heti kokeilla. Kyseessä on Epic Cosplaylta tilattu, 12'' pitkä ja autumn orange. Se on ehkä hiukan lyhyempi kuin mitä olin ajatellut, mutta olen aika tyytyväinen, etenkin väriin. Kuitu on jännän karheaa ja sen ansiosta se olisi aika helppo pörröttää enemmän pystyyn jos olisi tarvis. Tässä ei kyllä taida olla paljoakaan muokkaamista.

Jos muilta cosplayn osilta jää aikaa, teen Kyolle pehmokissan mukaan. Löysin jo kaavat, joita voisin käyttää ehkä vähän muunnellen.

Vihdoin jotain kirjoitettavaa

En ole vähään aikaan kirjoittanut tänne mitään, koska mitään ei oikeastaan ole tapahtunut cosplayrintamalla ennen kuin nyt. Ensinnäkin sain vihdoin ostettua sen uuden ompelukoneen, josta oli lupaus joululahjana. Päädyimme äidin kanssa lopulta sopimukseen, että maksoin itse osan koneesta, koska halusin hiukan kalliimman koneen. Mutta se toivottavasti sitten kestää myös suunnilleen lopun ikääni. Se on Pfaff Select 150 ja muistuttaa todella paljon äidin vanhaa konetta jota olen tähän asti käyttänyt. Melkein kuin käyttäisin edelleen sitä, paitsi että tämä on hiljaisempi ja muutama juttu toimii eritavalla.


Desun suunnitelmat ovat säilyneet ennallaan. Kyolle tilasin juuri peruukin, mutta muuta en ole vielä tehnyt. Kyo on onneksi melko yksinkertainen; Ainoastaan housut tulevat viemään aikaa.

Bilboa taas olen aloittanut hiukan ja ommellut valkoisen paidan, joka tällä on alimmaisena. Etsin käsityölehdestä poikien kauluspaidan ohjeen ja muokkasin sitä aika raskaalla kädellä. Sinänsä ehkä hiukan turha vaiva, koska siitä näkyy kuitenkin vain vähän kaulusta, mutta tulipahan tehtyä.


Ja hei, olen tähän asti palavasti inhonnut napinläpien ompelemista, mutta uuden koneen myötä ensinnäkin sain napinläpien ompeluun tarkoitetun paininjalan ja toiseksi luin käyttöohjeet. Ja napinläpien ompelu olikin suhteellisen helppoa!

Sunnuntai-cossista ei vieläkään ole mitään aavistusta. Yritän päättää ennen conia edeltävää iltaa. ;D
Harkitsen myös Animeconiin menemistä, koska tuhottoman pitkää ajomatkaa lukuun ottamatta se oli viimevuonna mukava con.

Desu-suunnitelmia

Liput tuli ostettua melkein saman tien kun ne tulivat myyntiin, koska mielessä oli vielä se miten Frostin liput loppuivat ennen kuin sain hankittua sellaisen. Halpojen majoitusten metsästämisen ja pienen jännittämisen jälkeen yöpaikka löytyi ja Valkoinen Samuraikin löysi itselleen kyydin coniin, joten nyt pitäisi olla turvallista alkaa miettiä cosseja.

Kyo Sohma Fruits Basketista perjantaille, sillä lupasin Valkoiselle Samuraille. Furuba oli itse asiassa ensimmäiset animeiden joukossa, jonka katsoin. Pidin hirveästi sarjan eläinrata-ideasta vaikka tällainen suhdehömppä-tyyppinen sarja ei yleensä iske sitten yhtään. Plus nyt luen mangaa, josta pidän enemmän kuin animesta, mangassa päästään paljon syvemmälle hahmojen taustoihin.

Mutta manga-arvostelut sikseen; Kyolla on mukavan rennot vaatteet. Menen varmaankin kuvassa olevalla versiolla, koska se on suht tunnistettava ja tykkään noista housuista. Pidän kyllä koulupuvustakin, mutta luulisin että tämä versio sopii minulle paremmin. Ja hei, Kyolla voi tehdä kivoja tappelu-poseja.







Bilbo Baggins lauantaille. Tästä selitinkin jo aikaisemmin jotain, mutta ilman sen kummempaa ajatusta siitä missä conissa.

Yksi kaveri oli sitä mieltä, että jos cossaan Bilboa meidän täytyy pitää photoshoot ponin kanssa. Yhdellä yhteisellä kaverillamme on perheellä talli, joten sieltä voisi saada hepan lainaan hetkeksi. Olen hiukan kahden vaiheilla, koska eeppiset kuvat olisivat hienoja, mutta hevoset eivät kuulu asioihin joiden kanssa haluaisin tehdä lähempää tuttavuutta. Ja noh, ensin pitäisi kyllä kysyä siltä kaverilta, joten nyt on ehkä hiukan ennenaikaista huolehtia siitä.





Sunnuntain cossista ei ole vielä varmuutta. Yhtenä vaihtoehtona pidän ainakin Hibari Kyoyan. Joko uusisin hiukan vanhaa Hibari-cossiani tai sitten tekisin jonkun toisen version. Esimerkiksi "kymmenen vuotta myöhemmin" -versioon löytyisi kaapista valmiiksi puvuntakki ynnä muuta tarpeellista.