PopCult Helsinki oli tosiaan jo aikaa sitten. Postauksessa kesti, koska odottelin ensin kuvia ja sitten opiskelukiireet veivät aikaa kuvien läpikäymiseltä. *selityksiä* En tehnyt ennen conia mitään cosplay-suunnitelmapostausta, koska siihen ei olisi tullut paljoa sisältöä. Tällä kertaa coniin lähti koko kaveriporukka, jota kutsumme Parhaiksi Bardeiksi ja joiden kanssa lähinnä pelaamme DnD:tä ynnä muuta hauskaa. Suuri osa meistä majoittui taas ilmaiseksi Idan luona, kuten on muodostunut tavaksi aina kun ollaan pk-seudulla liikkeellä.
Lauantaina oli tiedossa ryhmä Good Omens-kirjasta. Osa ryhmäämme tutustui alunperin kyseisen kirjan ansiosta ja ryhmä-cossista on ollut puhetta aluksi ihan vain hauskana heittona ja lopulta ihan oikeasti. Ryhmä sisälsi kirjan päähenkilöt Crowleyn ja Aziraphalen sekä maailmanlopun neljä ratsastajaa (Kuolema, Sota, Nälänhätä ja Saaste) sekä pariskunnan Newton Pulsifer (minä) ja Anathema Device. Erityinen shout out Sannalle, joka repäisi meille kaapistaan Nälänhädän, joka meiltä muuten olisi puuttunut.
Itsekin vedin Newtin asun kokonaan kaapistani. Hahmon ulkonäköä ei ole kuvailtu oikein ollenkaan, paitsi että lapsena tällä oli silmälasit. Hahmo on kuitenkin perusolemukseltaan tylsän toimistotyöntekijä-miehen perikuva, joten asuni koostui lähinnä kauluspaidasta ja neuleliivistä neutraaleissa ja tylsissä väreissä. Lisäksi maskeerasin hiukan parransänkeä. Kaiken kaikkiaan puku oli siis äärimmäisen geneerinen enkä edes olettanut, että kukaan tunnistaisi hahmoa yhtään miksikään. Niinpä conikokemukseni oli pääosin sama kuin ilman cosplayta.
Coniin saavuimme ehkä hiukan myöhässä. Harry Potter not so siriusly-luennolle menosta muutin mieltäni kokoajan ja kun sitten päätin mennä, olin jo myöhässä ja sali oli täynnä. Niinpä seikkailin pitkin tapahtumaa milloin kenenkin seurassa. Taidekujasta diggailin kovasti. Se oli melko iso ja tilava ja valikoima oli monipuoleista. Kaverin houkuttelun seurauksena kävin katsomassa ehkä viimeiset 10 minuuttia Game of Thronesiin keskittyvää luentoa adaptaatioista. Lopun perusteella se vaikutti ihan mielenkiintoiselta ja arvostin yleisön yltymistä keskusteluun siitä miten HBO on muuttanut kirjan feministisiä hahmoja vähemmän feministisiksi ja minkä takia.
 |
| Kuvaaja: Mira Strengell |
Livahdin myös keskenkaiken tanssipajaan, jossa tansittiin Rocky Horrorin Time Warpia. Varmasti feilasin mitä karmeimmin, koska olin kokoajan puoli askelta jäljessä, mutta oli minulla hauskaa ja löysin juttuseuraa hetkeksi. Tässä välissä kävimme ainakin kaupassa läsnä olleella kaveriporukalla ostamassa lounasta. Olimme puhuneet photoshoottia tähän väliin, mutta minä halusin cosplay-kisaan, joten siirsimme sen kisan jälkeen.
Kisassa oli kovin vähän osallistujia, mutta en ihmetellyt sitä sen enempää. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa ja innokkaita kisaajia ei ehkä sitten riitä ihan kaikkiin tapahtumiin. Alunperin ennakkoilmoittautumisen vaatinut parikisa oli muutettu hall-kisaksi. Mutta kilpailussa nähtiin kyllä silti upeita pukuja. Pidin myös design-kisan ideasta ja kisaajat olivat kuitenkin selvästi panostaneet paljon siitä huolimatta että oma design olisi sallinut vähän oikomista.
Tämän jälkeen pääsimme vihdoin shoottaamaan. Valokuvaaja vaihteli sen mukaan kuka milloinkin ei ollut kuvattavana ja Jyri otti muutaman kuvan koko ryhmästä. Jyri myöskin suoristi silmälasieni sangat, kun valittelin, että ne istuvat päässäni vinossa, mistä olen kiitollinen. Nyt lasit istuvat niin paljon paremmin! Otimme kuvia vähän eri hahmokokoonpanoilla. Newtistä otettiin kuvia lähinnä Anatheman kanssa. Oli hauskaa seurata muidenkin shoottailua, koska juttu oli hauskaa ja kuvien ottaminen otettiin aika rennosti. Lisäksi "kannustimme" lähistöllä shoottaavaa Riniä ja Nitoria ja aiheutimme näille varmaan vakavamman laatuisen pokan menetyksen.
Vaikka ilma sinänsä oli hyvä, ulkona oli kuitenkin aika kylmä ja olin ihan iloinen paluusta sisälle. Olimme aikoneet suunnata Naiskuva Disneyn klassikoissa-luennolle, mutta ei kovin yllättäen sali oli täyttynyt jo ennen luennon alkamisajankohtaa, joten jäime siitä luennosta paitsi. Vaikka aikaisemmin oli ollut puhetta iltabileistä, koska ne kuulostivat vaihteeksi mukavilta (Lautapelimahdollisuus = Ei hirveää meteliä?) olimme lopulta väsyneitä ja palasimme kämpille syömään pakaste-pizzaa.
 |
| Kuva: Helene Lindfors |
Sunnuntaina oli minulle tiedossa hauskempi asu. Olin askarrellut itselleni punk-liivin, jossa oli Potter-maailma aiheisia sloganeita, logoja ja rintanappeja. Oikeasti halusin vain sellaisen itselleni, mutta päätin, että siitä voisi samalla tehdä jotakin cosplayn tapaista. Niinpä otin hahmokseni teini-ikäisen, sinihiuksisen Teddy Lupinin. Hahmosta ei canonissa ole sanottu paljoa, joten noudatin monien fanien yhteisiä mielikuvia siinä toivossa, että hahmo olisi tunnistettava. Siniset hiukset yritin tehdä hiusliidulla. Väri ei ollut lopulta kovin kirkas omissa ruskeissa hiuksissani, mutta kunnon hiuslakkaus takasi sen ettei väri varissut tai bleedannut hirveästi.
Tänä aamuna olimme ajoissa, koska Aman piti ehtiä pitämään luentoa K-popin fanikulttuurista. Minä linnoittauduin hetkeksi pukuhuoneeseen viimeistelemään meikkini ja laittamaan lopun asun päälle. (Hiusliidun kanssa räpellys vei ison osan aamustani.) Mutta livahdin taas kesken kaiken katsomaan Aman luentoa, vaikken K-poppia kuuntelekaan. Yleisö ainakin tuntui reagoivan ihan positiivisesti ja Ama oli jo aiemmin automatkoilla huvittanut/järkyttänyt meitä hulluuksilla, joita K-pop fandom voi keksiä. (Kuten idolin heittäminen pihvillä, jotta tulisi muistetuksi. Tai vaikka pikaliiman livauttaminen juomaan, samasta syystä.)
 |
| Kuva: Helene Lindfors |
Sitten oli pitkä väli, jolloin ei ollut minua kiinnostavaa ohjelmaa. Sen sijaan jäin juttelemaan tuttujen kanssa, kiertelin vielä taidekujaa ja kävin kuvauspalvelulla ottamassa pari kuvaa puvustani. Kuvia minusta ei ihmeemmin pyydetty, mutta liivin takaosan "Hufflepuff, Queer & Proud"-vaakuna sai paljon kehuja, mistä iloitsin, koska maalasin sitä melkein kokonaisen päivän.
 |
| Kuva: Mira Strengell |
14:30 alkoi Potter-miitti. Miittaajia oli niin paljon, että päädyimme siirtämään pöydät ja tuolit huoneen reunoille ja istuimme lattialla. Kävimme läpi esittelykierroksen ja vaikka kukaan tuskin oikeasti oppi toistensa nimiä, oli ihan hauskaa että kaikki pääsivät hetkeksi esille. Ja ainakin tämä synnytti paljon keskustelua Tylypahka-tuvista. Minulle jäi ehkä päälimmäisenä mieleen jonkun heittämä toivomus jästihuispaus-joukkueesta Suomeen. Minä ainakin kokeilisin! Jos jo vaikka PK-seudulle, Turkuun ja Tampereelle saisi tiimit niin se olisi paljon.
Miitistäkin lähdin pois kesken kaiken, koska halusin taas cosplay-kisaan. Pidin tarinasta, jonka ympärille juonto oli rakennettu. Se oli hauskaa vaihtelua. Taas kisaajia oli kovin vähän, mutta sentään esitykset olivat kaikki aika erilaisia keskenään. Voittajaesitys oli kyllä mieleenpainuva ja Visan skillit jo-kepin kanssa eittämättä siistit. Omasta puolestani koreografiaa olisi kyllä silti voinut vähän lyhentää, eikä mitään olennaista olisi jäänyt esityksestä pois. Kisan jälkeen lähdettiin oikeastaan samantien, vilkutellen vielä niille tutuille, joita satuttiin näkemään.
PS. Yle teki pääosin ruotsinkielisiä haastatteluita ja jutun Popcultista. Osa haastatteluista on ihan suomeksikin, jos kiinnostaa. Jos ei muuta niin menkää katsomaan artikkelin lopun kuvia ja niiden kuvatekstejä, ne olivat hienoja. Ja ruotsia puhuva kaverini Sofia ainakin sanoi, että artikkeli on kirjoitettu vaihteeksi todella hauskasti ja hyvin. (Toisin kuin ne tyypilliset "hassusti pukeutuneet nuoret valtasivat Kulttuuritalon"-uutiset.)
